Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for the ‘Koirankasvatus’ Category

Jimi pentutreffeillä

Jimi pentutreffeillä

Pitkästä aikaa pääsen koneen ääreen kirjoittamaan postausta blogiimme. Uudet työtehtävät ja yhdistystoiminta ovat vieneet aikaa ja voimia. Postauksia onkin kertynyt varastoon jokunen, joita kirjoittelen nyt kesällä, kun on hiljaisempaa.

Kaverukset mökin terassilla

Kaverukset mökin terassilla

Kesäkuun puolessa välissä Jimin kasvattaja järjesti perinteiset pentutreffit, tällä kertaa Maskussa. Meillä alkoi sopivasti loma, joten varasimme kasvattajan vinkkaamalta Naantalin leirintäalueelta mökin ja pakkasimme autoon kissan, koiran ja varusteet ja lähdimme koko perheen voimin Varsinais-Suomeen viikonlopuksi.

Grand old lady

Grand old lady

Kuulumisien vaihtoa

Kuulumisien vaihtoa

Naantalin leirintäalue oli viihtyisä ja yövyimme leirintämökissä käyttäen hyväksi leirintäalueen yhteisiä wc-, peseytymis- ja keittiötiloja. Sunnuntaina sitten suunnistimme klo 10.00:ksi Maskun hiekkakuopille. Paikalle tuli aurinkoista päivää viettämään yhteensä 12 koiraa ja 18 henkilöä. Jimin emä grand old lady Muru (Muistokas Murmeli) oli vastaanottokomitean aktiivinen jäsen. Päivä aloitettiin aamukahvin ja kuulumisien vaihdolla.

Pentu riistan kanssa

Riistaan tutustumista

Mukana oli myös Jimin siskon Seran viidestä pennusta kolme, joille järjestettiin heti alussa riistaan tutustuminen. Oiva, Elmo ja Köli olivat kaikki innoissaan riistasta ja kantoivat sorsaa ja kania ylpeänä.

Jimi ja keppi

Jimi ja keppi

Jimi keskittyi vesinoutoon, jota kotona ei ole tullut paljon harjoiteltua. Hetken aikaa homma oli hieman hakusessa, kun Jimi nouti kepin damin sijaan kaislikosta. Isännän kepinheittoleikit olivat ilmeisesti lähinnä muistissa. Nopeasti asiat kuitenkin palautuivat Jimin mieleen ja lopussa se jo haki harjaantunein ottein dameja kaislikosta.

Jimi ja dami

Jimi ja dami

Kaikki tekivät omia harjoitteitansa vepestä nomeen ja seuraavaksi grillilounas maistui koko porukalle. Nina ja Samuli olivat taas tehneet herkullisen lounaan salaatteineen ja grillilihoineen, suurkiitos heille! Jimin velille Aapelille ja Katille annettiin pieni huomionosoitus hienosta näyttelytulosta vaille jäljestysvalioksi suoriutumisesta, isot onnittelut!

Jimikin haluaa grillilounaan!

Jimikin haluaa grillilounaan!

Päivän ohjelmaan kuului myös ammattivalokuvaajan Tuuli Mankin kuvaussessio koirista ja koko seurueesta yhteiskuvat. Pennut pyörivät ihmeissään yhteiskuvassa, mutta kuva saatiin kuitenkin hyvin otettua.

Yhteiskuvassa

Yhteiskuvassa

Lopuksi olivat leikkimieliset kisat ventti ja tyhjennä ruutu. Koirat noutivat ruudusta erilaisia dameja ja kummallisia esineitä. Pepe, Wilda ja Pimu olivat hakoja kisoissa, mutta kyllä Jimikin sai muutaman esineen ruudusta haettua, vaikka mieluummin juoksikin esineitä sisältävän ruudun taakse pusikkoon etsimään ”oikeata” riistaa.

Aapeli ja ventti

Aapeli ja ventti

Jimi tyhjentää ruutua

Jimi tyhjentää ruutua

Ennen lähtöä vielä kahviteltiin ja juteltiin ja alettiin sitten tehdä lähtöä kotiinpäin. Me suunnistimme takaisin leirintäalueelle ja Annabelle olikin tyytyväinen, kun pääsi mökistä jaloittelemaan saaristoluontoon.

Annabelle jaloittelee

Annabelle jaloittelee

Mainokset

Read Full Post »

Gastin pennut 5 viikkoisina

Gastin pennut 5 viikkoisina

Jimin koiratuttava labbisnarttu Gasti täältä lähialueelta sai keskikesällä pentuja! Meidän lähistöllä asuu paljon lapukoita, ne ovatkin niin suosittu rotu, viime ja toissa vuonna jopa Suomen suosituin rotu. Täälläkin niitä siis on paljon ja Jimi on tutustuttanut meidät melkein niihin kaikkiin. Saman rodun kesken tuntuu elekieli aina toimivan parhaiten. Ja tietenkin erityisesti labbisnartut ovat Jimin mieleen. Gasti, Pike, Sohvi, Honey ja Jackie ovat kaikki tulleet tutuiksi. Labbisuroksista Niilon ja Rastin kanssa on kiva ottaa vähän miehestä mittaa ja urista.

Pieni pentu

Pieni pentu

Gastilla teetettiin tänä kesänä pennut. Jännitin tuleeko Gasti tiineeksi ja syntyihän sieltä sitten kuusi potraa pentua, mustia ja yksi keltainen, uroksia ja narttuja yhtä paljon.

Pennut leikkivät

Pennut leikkivät

Kun pennut olivat viiden viikon ikäisiä, pääsin tutustumaan niihin. Gasti otti vastaan minut ystävällisesti ja pienet pennut olivat innoissaan uudesta ihmisestä ja tulivat tervehtimään iloisesti. Joskus joku pentu kiljui, kun jäi kauemmaksi muista. Lopulta ne nukahtaneet pihalle, kun olivat koko päivän jo riekkuneet. Pennut viettävät paljon aikaa pihalla, kun ovat kesäpentuja.

Lopulta pennut nukahtivat

Lopulta pennut nukahtivat

Jimikin pääsi tutustumaan pentuihin, kun ne olivat noin 6 viikon ikäisiä. Kuljimme Gastin pihan ohi Jimin ja isännän kanssa ja onneksemme pennut olivat pihalla taas ulkoilemassa. Pentujen isä oli ollut katsomassa pentujaan edellisellä viikolla. Gasti otti Jimin vastaan iloisesti. Jimi oli hieman ihmeissään pennuista, nuuski niitä varovaisesti ja jätti ne sen jälkeen rauhaan. Jimi selvästi oli hyvin varovainen niiden kanssa, verrattuna muihin isompiin koiriin ja oli ehkä hieman hämillään.

Jimi tutustuu pentuihin

Jimi tutustuu pentuihin

Gastin pennut ovat jo tällä viikolla lähteneet uusiin koteihinsa, kaikille pennuille löytyi jo aikaisessa vaiheessa omat hyvät kodit, yksi pentu lähti Kuopion Opaskoirakoulu Viikseen.

Pennut jo isompina

Pennut jo isompina

Niin söpö pentu!

Niin söpö pentu!

Read Full Post »

Jimi sukuloi

Jimi sukuloi

Alkukesästä Jimin kasvattaja järjesti kasvateilleen vuotuiset pentutreffit. Kasvatit eivät enää ole kovin pentuiässä, Jimin pentue on jo nelivuotiaita ja useammalla näkyy jo harmaata kuonossa. Jimin kasvattajalla on kylläkin uusi pentue suunnitteilla, joten ehkä saamme seuraaville pentutreffeille pikkupentuja mukaan, ihanaa! Oli hauskaa päästä taas näkemään Jimin sukulaisia.

Jimin emo Muru ja velipuoli Eddie

Jimin velipuoli Eddie ja emo Muru

Pentutreffeillä päästiin heti alussa kahvittelemaan yhdessä ja vaihtamaan kuulumisia. Sen jälkeen treenattiin vepeä, Jimi mm. suoritti ensimmäisen kerran avoimen luokan Hyppy ja veneen hinaus 50m -liikkeen, joka sujui heti hienosti! Otimme myös leikkimielisen uintikilpailun, jossa hypättiin 30m päästä rannasta, josta ajanotto alkoi. Ajanotto päättyi koiran saapuessa rantaan. Kaikki vesipedot ovat kovia uimaan ja Jimi tuli muistaakseni kolmanneksi.

Jimi lounastauolla

Jimi lounastauolla

Jimin kasvattaja Nina oli järjestänyt paikalle grillin tykötarpeineen. Kaikki tarjoilut olivat taas niin makoisat. Vietimme hauskan lounashetken grillaten, lepäillen ja jutellen.

Jimi, kuvaaja: Tuuli Mankki

Jimi, kuvaaja: Tuuli Mankki

Ohjelmassa oli vielä hauska leikkimielinen kilpailu koirien kanssa toissa vuoden pentutreffien tapaan ja paikalle oli saapunut myös ammattivalokuvaaja Tuuli Mankki ottamaan kuvia kaikista vesipedoista. Kuvista tuli tosi hienoja! Taidanpa suurentaa ja kehystää seinälle jonkun niistä…

Jimi ui, kuvaaja: Tuuli Mankki

Jimi ui, kuvaaja: Tuuli Mankki

Lopuksi vesipedot vielä leikkivät yhdessä ja tottakai – vesileikkejä!

Loppuleikit (Jimi ja Salli)

Loppuleikkejä (Jimi ja Iita)

Read Full Post »

Kaunista harjoittelualuetta

Vaikka talvi onkin kääntynyt jo kevättalven puolelle palaan alku talveen, jolloin Jimi ja sukulaisensa Pepe, Myy, Eddie, Muru, Woody ja Iita ohjaajineen kokoontuivat kasvattajamme järjestämiin nome-treeneihin Raisiossa.

Jimin sisko Myy innolla mukana

Huristelimme tuttuun tapaan Raisioon hyvässä kelissä, luntahan olikin saanut odotella tänä vuonna pitempään. Ilma oli kirkas ja pellot ja puut kauniisti kuurassa.

Ryhmä kokoontuu tututustumista varten

Koulutuksen alussa jokainen sai kertoa missä vaiheessa koulutuksessa on ja etenkin omat heikot alueet. Meillä on ollut ongelmia maltin kanssa. Jimi on työinnokas koira ja aloittelijana en osannut sitä ominaisuutta ottaa huomioon vaan enemmänkin olin huolestunut noutoinnon puutteesta. Nyt vanhempana ja viisaampana olen huomannut, että olisi pitänyt olla huolissaan SIITÄ ettei koira innostu liikaa. Se nimittäin tuo monia epämieluisia asioita mukanaan: koiran äänetelyä odottaessa eli passissa, koiran stressaantumista, jolloin se ei pysty rentoutumaan ja keräämään voimia suorituksien välissä ja joka voi näkyä jopa tärinänä.

Jimi ja emäntä esittäytyy

Tutustumiskierroksen jälkeen jokainen ohjaaja seuruutti koiraa ja kouluttaja katsoi vähän koirakon yhteistyötä. Seurasin ensin Jimin sukulaisten harjoitteluja ja muutamia hyviä harjoituksia jäi mieleenkin mm. damien vaihtamisongelmaan, joka on Jimillekin ja varmaan monelle muullekin koiralle ollut tuttu asia. Jimi odotti – ja malttoi – tämän aikana autossa.

Jimi malttaa

Vuorollamme teimme muutamia malttiharjoituksia. Minä hain damin ja Jimin osana oli vain malttaa. Kouluttaja totesi, että meillä on hyvä yhteistyö, mikä oli kiva kuulla ja myös sen, että Jimi on liiankin innokas, mitä mieltä itsekin olin ollut. Tulimme siihen tulokseen, että Jimi osaa jo noutaa hyvin ja noudon osa-alueet ovat kunnossa, joten sopivasti talven ajaksi saimme kotiläksyksi malttiharjoituksia ensin sisätiloissa. Noudot ovat siis pannassa ainakin kevääseen asti.

Jimin eläkeläisemä Muru ja sen veljen Bikon pentu Iita katselevat treenejä

Olen tehnytkin nyt sisällä harjoitusta, jossa Jimi näkee taluttimessa damin heiton, jota se ei saa noutaa. Kun Jimi rauhoittuu makuulle ja ”huokaisee”, se päästetään irti, mutta samalla varmistetaan ettei se vaan pääse noutamaan damia. Toivottavasti tämä tepsii, ainakin harjoitus on tuntunut onnistuvan. Myöhemmin jatkamme malttiharjoituksia ulkona.

Jimi noutaa ja päästää paineita...

Lopuksi teimme Jimin kanssa vielä piiitkän noudon ja Jimi sai päästellä vähän paineita. Luovutukset olivat mukavasti hyvällä mallilla ja saimme niihin vähän lisää vinkkejä.

... ja Jimin velipuoli Eddie seuraa

Päivä oli tosi antoisa – kiitos taas kasvattajallemme ja kouluttajalle!

Päivän kaunis päätös


Read Full Post »

Pääsin tänään haistelelemaan, kuuntelemaan ja katselemaan Jimin treenikaverin Umpun kahdeksaa pentua.

Pennut ja noutajatalutin

Haluaisin itsekin joskus kasvattaa ihan pienimuotoisesti labradorinnoutajia. Olisi kivaa katsella pentujen kehittymistä oman lauman keskellä ja seurata niiden elämää aikuisenakin.

Pennut peuhaa

Oman kasvattamisen lähtökohtana täytyy vaan olla terve narttukoira, jolla on hyvä luonne ja geeneissäkään ei saisi olla mitään huonoja perintötekijöitä.

Mammakoira Umppu saa välillä levätä

Rotukoirien perimä on kaventunut monista asioista johtuen, joten siitokseen käytettävien koirien täytyy käydä terveystutkimuksissa ja niiltä on hyvä ottaa geeninäytteet perinnöllisten sairauksien eteenpäin periytymisen estämiseksi. Vaikka siitokseen ajatellulla nartulla ei olisikaan mitään sairauden oireita, se saattaa olla jonkun sairauden kantaja, jolloin pennuista saattaa tulla sairaita vääränlaisen isän kanssa.

Manna-täti opiskelee pentujen hoitoa

Hyvän siitosnartun löytäminen voi olla vaikeaa, sillä vaikka vanhemmat olisivatkin terveitä ja tarkasti valittuja, voi valitettavasti pennulla siitä huolimatta olla jotain periytyviä sairauksia.

Pentu nukkuu kyljessä kiinni

Sitten kun hyvä narttu on löytynyt, pitäisi olla vielä tarpeeksi tilaa ja pentujen olisi hyvä päästä nuuhkimaan ulkoilmaakin jossain ennen luovutusikää. Lisäksi pitäisi olla tietoa ja taitoja kasvatuksesta ja jalostuksesta… Joten meidän kasvattamien pentujen tuloon voi kulua vielä paljon aikaa!

Pennut nukkuu yhdessä

Kuten saattaa huomata ja arvata, hereillä olevia pentuja oli vaikea kuvata ja vain muutama tilannekuva onnistui. Nukkuvia pentuja on niin paljon helpompi kuvata…

Pentu nukkuu

Kaikki pennut ovat jo löytäneet hyvät omat kodit. Viikon kuluttua ne alkavatkin lähteä kohti uusia kotejaan ja uusia seikkailuja. Paljon onnea niille tuleviin koitoksiinsa!

Read Full Post »

Näkymää Paraisten mökiltä

Jimin kasvattaja järjesti perinteiset pentutreffit loppukesällä, tällä kertaa saaristossa Airistolla, sillä ohjelmassa oli muun muassa vesipelastusta. Me ilmoittauduttiin heti innolla mukaan. Tarkoitus oli lähteä koko perheen voimin Länsi-Suomeen, vuokrata mökki Paraisilta läheltä Airistoa ja mukaan oli tulossa myös isännän veli vaimoineen, joten viikonlopusta tuli oikein sukuloimisviikonloppu sekä Jimille että meille. Pakkasimme siis mukaan kissan, koiran ja tusinan kasseja ja pusseja ja lähdimme kohti Paraisia. Annabelle ei ole oikein innokas automatkustaja, vaikka olemme sitä yrittäneet totuttaa ja se ilmaisee vastalauseensa myös äänekkäästi naukuen. Jimi sen sijaan on oikea Jimi Räikkönen ja nauttii automatkailusta ja menee aina innolla autoon. Vuokraamamme mökki oli viihtyisä ja upealla paikalla. Annabelle piti erityisesti toiseen kerrokseen menevissä tikarappusissa kiipeilystä ja langon ja hänen vaimonsa hyvästä hoidosta sunnuntaipäivänä.

Jimi sukulaisineen

Sunnuntaiaamuna suuntasimme sitten nokan kohti Airistoa, paikalla oli monia Jimin sukulaisia perheineen. Kasvattajamme oli tehnyt monipuolisen ohjelman maukasta lounasta ja kahveja unohtamatta. Päivän aikana harjoiteltiin vesipelastusta, nomea ja leikittiin yhdessä muutama leikkimielinen kisa.

Jimi valmistautuu vepeilyvuoroonsa

Ensin aloitettiin vepellä ja kukin koira sai tehdä usean liikkeen vuorollaan. Jimi harjoitteli kaikki alokasluokan liikkeet, jotka ovat samat kuin vepen soveltuvuuskokeessa. Soveltuvuuskoe eli sove pitää suorittaa hyväksytysti, ennen kuin saa kilpailla vepen alokasluokassa ja sovea saa yrittää vain kaksi kertaa, jos ei pääse läpi kummallakaan kertaa, saa vepekilpailuissa käymisen unohtaa. Sen takia sovekokeeseen ei kannata lähteä harjoittelematta, muita luokkia sitten sen jälkeen saa kokeilla niin monta kertaa kuin haluaa. Erityistä urheutta osoitti Jimin veljen omistaja, joka esitti hukkuvaa kaikille koirille ja koirat vetivät hänet onnistuneesti rantaan meduusoja kuhisevasta jo hieman viileästä merestä. Kasvattajamme oli sitä mieltä, että Jimi tekee liikkeet niin, että alkaisi olla jo valmis soveen, mikä oli rohkaisevaa kuulla.

Jimin veli ja alokasluokan vientiliike

Seuraavaksi harjoiteltiin nomea ja kasvattajamme oli tuonut mukanaan oikeata riistaa: fasaanin, variksia ja lokin ja niistä tehtiin koirille hakuruutua rinteen taakse. Jimi haki vuorollaan tietenkin ensimmäiseksi herkullisen fasaanin ja löysi hienosti kaikki linnut ja palautti ne jopa käteen asti, hieno suoritus!

Jimin emo noutaa karvadamia leikkimielisessä kisassa

Sitten olikin vuorossa kaksi leikkimielistä kisaa, jotka taisivat olla hauskimpia tehtäviä koko päivänä. Ensimmäisessä kisassa oli ruutuun laitettu paljon kaikenlaisia erilaisia tavaroita muun muassa kanamunakotelo, tokokapula ja pallo. Koirat ohjaajineen oli jaettu kahteen joukkueeseen ja koirien piti vuorotellen hakea tavaroita yhteensä seitsemän ruudusta ja samalla otettiin aikaa. Se joukkue, joka haki nopeammin tavarat oli voittaja. Jimin joukkue tuli toiseksi ja erityisesti Jimin siskopuoli kunnostautui hienosti, alussa se ei meinannut hakea mitään millään, mutta lopussa, kun kaikki jäljellä olevat tavarat olivat mitä ihmeellisempiä se haki reippaasti monta tavaraa, esimerkiksi kanamunakotelon, jolloin joukkueemme sai tuloksen kaikkien vaikeuksien jälkeen.

Toisessa kisassa oli samaan ruutuun taas laitettu erilaisia noutoesineitä, jotka oli pisteytetty erilaisin pistein. Joukkueiden piti koirien noutamana saada kokoon ventti eli 21 pistettä. Jos pisteet menivät yli 21 pisteen oli tuloksena nolla. Koirien suosikkina oli karvadami, josta sai 1 pisteen, valitettavasti karvadameja oli ruudussa vaan kaksi. Kisasta tuli tiukka ja nähtiin todella taidokkaita suorituksia, joissa Jimin toinen siskopuoli muun muassa peruutti oikean damin viereen, nouti sen ja toisen joukkueen pisteiksi tuli 20. Voittajaksi pääsi paras kolmesta suorituksella ja Jimin joukkue voitti!

Koska kuitenkin piti valita päivän paras joukkue, jouduttiin ottamaan uusinta, sillä molemmilla joukkueilla oli yksi voitto kummastakin kisasta. Uusintakisan voitti toinen joukkue ja he saivat palkinnoiksi makeat Fazerin suklaalevyt.

Jimi pentutreffeillä

Mukava ja aurinkoinen päivä oli takana ja oli aika heittää hyvästit. Kaikilla oli ollut varmaan hauskaa, oltiin opittu taas uutta ja vaihdettu kuulumisia. Luvassa onneksi on vielä ennen ensi pentutreffejä kasvattajamme järjestämiä nome- ja tokokoulutuksia. Jimi perheineen kiittää taas kasvattajaamme hauskoista ja hyödyllisistä pentutreffeistä ja makoisista grilliherkuista, salaateista ja omenapiirakasta kahvin kera, HAU ja NAM, Jimi ja perhe kiittää!!!

Read Full Post »

Jimi (4 vkoa) ja emo synnyinkodissaan (kasvattajan ottama kuva)

Aloin valitsemaan sopivaa labradorinnoutajan kasvattajaa sillä silmällä, että olin kiinnostunut eräästä labbisnartusta, jonka olimme tavanneet Urman kanssa uimarannalla. Se oli ihan Urman oloinen ja onnekseni olin muistanut kysyä kyseisen koiran kasvattajan. Myöhemmin sainkin kuulla, että kyseisen koiran sukulinjassa on myös opaskoiria. Jokin aika sen jälkeen, kun Urma meni opaskoirakoulutukseen ja pääsi oppaaksi, aloin selailemaan labradorinoutajien rotujärjestön pennunvälityssivuja ja etsiskelin kyseisen kasvattajan koiria. Löysinkin heti yhden, mutta koska ajankohta ei silloin ollut hyvä, jouduin etsimään myöhemmin lisää. Rotujärjestöjen pennunvälityssivuilta on hyvä etsiä pentuja, sillä välityssivuilla olevat pennut ovat rotujärjestöjen hyväksymien terveysohjelmien mukaan jalostettuja, joten jalostuksessa on kiinnitetty huomiota, ettei rodulle tyypilliset perinnölliset sairaudet vaivaisi pentuja. Pennun vanhempien terveystuloksia voi myös itse tutkia Kennelliiton ylläpitämästä jalostustietojärjestelmästä. Jos kasvattajalla on oma kennelnimi, on kasvattaja tehnyt myös kasvattajasitoumuksen, joka oikeuttaa Suomen Kennelliiton opastamaan ja neuvomaan kasvattajaa koirien pidossa ja hoidossa ja suorittamaan kennelneuvontakäyntejä ja näin myös valvomaan kasvattajan kenneliä. Silloin riski, että ottaisi pennun pentutehtailijalta, pienenee.

Jimi synnyinkodissaan 4 viikkoisena (kasvattajan ottama kuva)

Löysin pian Jimin kasvattajan ja hänen nettisivunsa ja pennut olivat syntymässä juuri oikeaan aikaan, pystyisimme pitämään kesälomat putkessa ja olemaan pennun kanssa mahdollisimman kauan kotona päivisin. Meillä kävi hyvä onni kasvattajan valinnassa ja saimme hyvän kasvattajan, joka on ollut tukena koko ajan ja antanut neuvoja joka tilanteessa. Kasvattajalla on paras tieto kasvattamiensa koiriensa luonteesta ja ominaisuuksista ja näin hän pystyy parhaiten neuvomaan uutta koiranomistajaa mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kasvattajamme on myös järjestänyt hyödyllisiä koulutuksia ja mukavia pentutapaamisia, joissa on tavannut muiden saman pentueen pentujen omistajia. Ja jos meille joskus tulee koiranpitovaikeuksia jostain syystä, esimerkiksi allergian vuoksi, voimme olla varmoja, että kasvattaja auttaa uuden kodin löytymisessä koiralle. Meillä tosin on jo ollut koira aikaisemmin, joten allergiasta ei onneksi ole pelkoa. Hyvä kasvattaja tietää myös millaiseen käyttöön ja perheisiin hänen koiransa soveltuvat ja meidänkin kasvattajamme halusi tavata meidät etukäteen ja kyseli tarkasti millaista koiraa halusimme ja millainen perhe olemme.

Jimille laitettiin uusi kaulapanta kasvattajalla kotimatkaa varten 8 viikoisena

Saimme kasvattajaltamme Jimin mukana Kennelliiton hyväksymän sopimuksen koiran kaupasta, rekisteritodistuksen, tarkat ruokinta- ja hoito-ohjeet, pillin ja pentudamin. Pennut olivat kasvaneet kasvattajan kotona keittiössä, olohuoneessa ja pihalla ”elämän” keskellä. Pennut oli opetettu pillille ja tutustutettu riistaan. Pennut oltiin ruokittu monipuolisella ravinnolla, kuivamuonan lisäksi lihalla ja erilaisilla kana-, kala- ja lihavihannespuuroilla ja ne oli madotettu asianmukaisesti. Pennut luovutettiin tatuoituna ja eläinlääkärin tarkastamina 8 viikkoisena. Uusi pentuomistaja oli liitetty myös Suomen Noutajakoirajärjestöön ja Labradorinnoutajakerhon jäseniksi kasvattajan toimesta. Tapasimme myös Jimin emon ja velipuolen, kun kävimme katsomassa Jimiä kasvattajalla ensimmäisen kerran ja hakiessamme Jimin kotiin ja näimme samalla myös Jimin synnyinkodin pentulaatikkoineen. Näin jälkikäteen voimme vain kiittää kasvattajaa ihanasta koirasta, jonka saimme perheenjäseneksemme!

Aika matkustaa autolla uuteen kotiin

Read Full Post »