Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for heinäkuu 2012

Olimme viikon musiikkileirillä Sastamalassa ja eläimemme matkustivat mukana. Matkavälineemme oli jumittunut autokorjaamoon, joten kiskaisimme rinkat selkäämme ja matkustimme paikan päälle yhteiskuljetuksella. Matka sujui eläimineen kaikkineen hyvin, Annabelle esitti bussissa naukumiskonserttia, mutta rauhoittui sitten loppumatkasta.

Kurssipaikan ihanaa maalaismaisemaa

Olimme ottaneet etukäteen selvää kurssipaikasta, että heillä on eläinystävällisiä huoneita ja saimmekin hienon majoituksen vanhan talon alakerrasta, olimme talon ainoat asukkaat. Kolmen tähden tasoinen majoitus ei ollut, muun muassa telkkari puuttui, mutta ei kurssille oltu telkkaria tultukaan katsomaan, mielenkiintoinen ohjelma oli niin tiivis, ettei vapaa-aikaa juuri jäänyt.

Toimiva asuintalomme

Ensimmäisinä päivinä Annabelle naukui vähän vastalauseitaan, kun jäi yksin Jimin lenkkien ajaksi, mutta sopeutui pian uuteen ympäristöön ja tutki innoissaan mökin sopukoita. Eläimet järjestivät itselleen myös omaa ohjelmaa. Annabelle ilmeisesti oli avannut Jimille kaapin oven ja Jimi sitten teki viimeistelyn eli kaivoi kaapista ja söi kaikki loppuviikon purupalansa ja samalla kissan puuhamakupalan, kuivatun kanafileen, ja vielä seuraavaksi illaksi varatun paistetun ydinluunsa. Pussit olivat tietenkin revittynä lattialla ja molemmat niin viattoman näköisiä palattuamme. Illalla Jimillä olikin jostain syystä maha vähän löysänä… joka onneksi meni ohi nopeasti.

Kurssipaikka oli Rautaveden rannalla ja Jimi tietenkin Rautavedessä!

Eläimemme saivat muun kurssiväen suuren suosion muurinpohjalettujen paistoillassa, jonne otimme ne molemmat mukaan. Annabelle ujosteli, mutta Jimi kokeneena kaverikoirana tervehti kaikkia innoissaan. Jimi oli mukana myös muissa ulkona vietetyissä yhteistilaisuuksissa ja Annabelle pääsi vähän rauhallisemmin ulkoilemaan majapaikkamme vehreälle pihalle. Annabellestä oli myös suuri apu, sillä se metsästi kaikki kärpäset huoneistamme – tuo kissa on kyllä tosi kätevä kärpäslätkä!

Mahtavia koiran ulkoilutusmaastoja

Jimin ulkoiluttamiseen joutui tietenkin varaamaan aikaa ja koska kurssiohjelma oli niin tiivis, jotkut ohjelmat oli jätettävä väliin, että eläinten kurssiaika olisi myös ollut mieluinen. Kurssimme sujui kokonaisuudessaan oikein hyvin ja kotiin paluu oli sitäkin hienompaa mielenkiintoisen ja virikkeellisen viikon jälkeen.

Mainokset

Read Full Post »

Soinen koepaikka Kirkkonummella

Muutama viikko sitten olimme Vantaan palveluskoirayhdistyksen järjestämässä vepekokeessa Kirkkonummella. Jimi osallistui ensimmäistä kertaa alokasluokkaan. Alokasluokan liikkeet ovat täysin samat kuin soveltuvuuskokeessa, mutta tuloksena on ALO1 90-100 pistettä, ALO2 80-89 pistettä tai ALO3 65-79 pistettä soveltuvuuskokeen hyväksytty/hylätty sijaan. Kahdella ALO1-tuloksella pääsee siirtymään avoimeen luokkaan.

Koepaikan maalialue

Koepaikkana oli suolampi, jonka maalialueen ranta oli aika hankala, sillä se oli äkkisyvä, joten koiran piti hypätä veteen jokaisessa liikkeessä ja koiraa piti avustaa rantaan noustessa. Olin hieman epävarma, miten Jimi rantaan suhtautuisi, mutta pelkoni oli turha, Jimiä ranta ei juuri häirinnyt.

Jimi odottelee vuoroaan maalipaikan lähistöllä

Alokasluokan liikkeet (Uinti 50 m, Veneen nouto 30m ja Hukkuvan pelastaminen 30 m) sujuivat Jimiltä täysin pistein. Ohjaajana meinasin kuitenkin tehdä virhepisteitä näihin liikkeisiin antamalla liikaa käskyjä. Käskyjä saa antaa alokasluokassa 6 per liike ja arvostelu käskyjen suhteen on vepessä hyvin tiukkaa. Nenän pyyhkiminen tai askeleen ottaminen ovat muun muassa yksi käsky, todella vaikeaa. Onneksi annoin veneen noudossa TASAN kuusi käskyä, emmekä saaneet siis virhepisteitä! Sen sijaan Esineen vienti 30 m -liike meni meillä taas nollille. Olimme saaneet vepeharkoissamme liikkeen sujumaan ihan hyvin kanapalojen voimalla, mutta kokeessa ei makupaloja saa tietenkään antaa ja Jimi hypättyään hyvin veteen vientiesineen kanssa jäikin uimaan ympyrää rantaan viemättä esinettä isännälle. Tähän liikkeeseen täytyy nyt harjoituksissa paneutua ja keksiä myös jotain uutta lähestymistapaa. No, tulokseksemme tuli siis 75 pistettä ja ALO3 ja paransimme soveltuvuuskokeen pistemääräämme 4 pisteellä!

Jimi pelastaa hukkuvaa

Kisapäivä oli hyvin järjestetty ja mukava ja tosi kivaa kisapäivässä oli myös se, että Jimin vauhdikas nometreenikaveri labradoriuros Elffi pääsi soveltuvuuskokeestaan läpi täysin pistein, ONNEA!

Vauhdikas Elffi

Lopuksi mainostan uutta blogia: isäntä alkaa julkaisemaan onnekkaita valokuvaotoksiaan blogissaan Lucky shots in wild wide backwoods. Blogi ottaa ensi askeliaan, joten sen ulkoasu voi vielä muuttua hieman. Blogissa on hyviä otoksia myös eläimistämme, käykää ihastelemassa!

Wall of fame in Kirkkonummi

Read Full Post »

Hankin eilen Jimille muodikkaat valjaat. Tykkään valjaista, sillä ne ovat ergonomiset ja mukavat koiralle ulkoiluun. Uudet valjaamme on suunnitellut Ristomatti Ratia, joka on tullut kuuluisaksi Marimekon suunnittelijana. Kaikkihan tuntevat Marimekon marikassit, jotka ovat Ristomatti Ratian suunnittelemia ja joita meidänkin kotoa löytyy. Varmaan arvaatte, että olen Marimekon ystävä, joten kun vanhat valjaat olivat kuluneet puhki, tämä ostos oli ihan must-juttu!

Upouudet Ratian valjaat päällä

Ratian valjaat kuuluvat Grafico Dog International -mallistoon ja mallisto on tehty yhteistyössä TopCanis Oy:n kanssa. Valjaiden malli onkin täysin identtinen meidän vanhojen TopCanis-valjaiden kanssa, jotka ovat istuneet oikein hyvin Jimille. Väriksi Grafico-valjaille valitsin miehekkään sinimustan, niitä myytiin myös punamustana.

Jimi poseeraa uusissa valjaissaan

Valjaat ovat mielestäni tyylikkäät ja mukavat, harmaa on juhlava väri ja harmaat pehmusteet ovat ihanan pehmoiset. Grafico-kuosi on myös mielestäni tyylikäs. Ja tällaisia design-valjaita en kyllä raaskisi hankkia, jos kyseessä ei olisi juuri Ristomatti Ratian suunnittelemat, hintaa valjaille tuli 34,90 €. Olin ajatellut odottaa alennusmyyntiä, mutta valjaat alkoivat huveta Musti ja Mirri -myymälän hyllystä niin hälyttävästi, että ostopäätös syntyi entisten valjaiden hajottua. Mustin ja Mirrin myyjä kertoikin, että tuotteet ovat menneet hyvin kaupaksi ja ongelmana onkin, että ne ovat olleet valmistajalta välillä loppu. Erikoisuutena hän mainitsi myös, että useat japanilaiset turistit ovat käyneet Grafico-tuotteita kysymässä, Marimekko ja Ristomatti Ratia ovat maailmalla selvästi suositumpia kuin useat minä mukaan lukien varmaan ovat uskoneetkaan.

Grafico-valjaat istuvat Jimille hyvin

Ostin valjaiden lisäksi myös Grafico-taluttimen, sen leveämmän kahdesta koosta ja huomaa kyllä, että Ristomatti Ratia ei ole suunnitellut sarjan tuotteita kokonaan, vain materiaalit ja kuosin. Talutin on ensinnäkin aika lyhyt. Olisin kaivannut Grafico-taluttimeen myös jotain monitoimitaluttimen kaltaista, mikä on parhain kokeilemani talutinmalli kaikista.  Olemme Opaskoirakoulussa oppineet käyttämään tätä käytännöllistä monitoimitalutinta, jonka voi säätää neljään eri pituuteen. Opaskoirakoululle niitä tehdään tilauksesta suoraan valmistajalta, mutta onnistuin löytämään lähes vastaavan monitoimitaluttimen Mustista ja Mirristä, väreinä on musta ja ruskea nahka. Tätä hihnaa en vaihtaisi mihinkään, en edes Grafico-taluttimeen, sillä se toimii niin kaupungissa kuin metsälenkeillä!

Grafico-talutin vaihtui nopeasti omaan monitoimitaluttimeen

Grafico-mallisto on tullut markkinoille syksyllä 2011 ja TopCanis lupaa sivuillaan laajentaa mallistoa vuosittain. Jään mielenkiinnolla odottelemaan uusia tuotteita…

Read Full Post »

Jimi kesälomalla

Kesälomamme on alkanut ja nyt on hyvää aikaa naputella seuraavaa postausta koirien nimistä. Nimistötutkimuksen dosentti Minna Saarelma kertoo kirjassaan Koirien nimipäiväkirja monia koirien nimiin, nimeämiseen, nimien historiaan liittyviä asioita ja koiramaisia tarinoita eri koirien nimeämisistä. Minna Saarelma kertoo kirjassaan myös koirannimisysteemeistä, joka on mielestäni mielenkiintoinen. On hauska tietää mitä kaikkea sisältyykään oman koiran hienon rekisterinimen taakse! Kaikilla rotukoiria omistavilla on siis niiden rekisterikirjassa kaksiosainen nimi, joka on koiran virallinen rekisterinimi. Koska rekisterinimi on yleensä pitkä, on koirilla usein myös kutsumanimet. Sekarotuisilla koirilla on vain kutsumanimi. Viralliset rekisterinimet ovat muodoltaan kahden nimen yhdistelmiä. Ensiksi on koiran kasvattajan kennelin nimi ja sen jälkeen koiran oma nimi.

Koirien nimipäiväkirja

Kennelnimi on sukunimen tapainen virallinen nimi, josta tunnistaa koiran kasvattajan. Jokaisella kasvattajalla on oma kennelnimensä, joka anotaan Suomen Kennelliitosta. Sieltä se lähetetään edelleen Belgiaan kansainvälisen kenneljärjestön FCI:n eli Fédération Cynologique Internationalen hyväksyttäväksi. Kennelnimen saajan täytyy olla vähintään 18-vuotias ja sopiva kennelnimen omistajaksi. Hän on myös Kennelliiton ja rotujärjestön jäsen, suorittanut hyväksyttävästi kasvattajan peruskurssin ja allekirjoittanut kasvattajasitoumuksen. Kasvattajalla voi olla samanaikaisesti vain yksi kennelnimi. Kennelnimisäännön mukaan kennelnimessä ei saa olla yksittäisiä kirjaimia tai numeroita, tunnettujen paikkakuntien tai henkilöiden nimiä, rodunnimiä eikä sanaa kennel. Nimi ei myöskään saa olla yli 20 merkkiä pitkä eikä enempää kuin kaksi sanaa – väliviivalla yhdistetyt yhdyssanat katsotaan eri sanoiksi. Kennelnimi ei myöskään saa olla sopimaton ja sen on selvästi erotuttava aiemmin myönnetyistä kennelnimistä. Kennelnimet ovat kansainvälisesti suojattuja rekisterinimiä.

Jimin virallinen nimi on Vesipedon Merihevonen

Kennelliiton ohjeiden mukaan koiran nimi saa kennelnimen lisäksi olla korkeintaan 20 merkin pituinen, sisältäen mahdolliset sanojen välit ja väliviivat. Jos kasvattajalla ei ole kennelnimeä, saa hän antaa saman pentueen pennuille vain yhdestä sanasta koostuvia nimiä, jotka eivät saa sisältää samoja etu- tai takaliitteitä. Samanrotuisia pentuja eivät kasvattajat myöskään saa nimetä samannimisiksi, ellei näiden syntymäaikojen välillä ole vähintään kymmenen vuotta. Kennelliitolla on oikeus myös olla hyväksymättä sopimattomaksi katsomansa nimi. Kenneleissä pennut nimetään usein systemaattisesti, esimerkiksi samalla kirjaimella alkavalla nimellä tai samaan aihepiiriin liittyvällä nimellä. Jimin virallinen nimi on Vesipedon Merihevonen. Jimi on siis Vesipedon kennelistä ja syntynyt Meri-pentueeseen, jonka kaikkien pentujen nimet liittyvät jotenkin mereen. Itse pidän nimestä kovasti, se kuvaa hyvin millainen vesipeto Jimi on! Koiran nimeä ei voi muuttaa kuin kasvattaja ja vain mikäli koiraa ei ole käytetty jalostukseen eikä sillä ole virallisia näyttely-, koe- tai kilpailutuloksia.

Hauska ja hyödyllinen kirja koirien nimistä

Olen muuten muokannut hieman suosikkiblogilistaani. Muutama blogi on elänyt niin hiljaiseloa, että poistin ne listalta. Jospa ne taas vilkastuisivat, niin aktivoin ne uudestaan takaisin suosikkiblogeihini.

Read Full Post »