Feeds:
Artikkelit
Kommentit

Archive for tammikuu 2012

Kaunista harjoittelualuetta

Vaikka talvi onkin kääntynyt jo kevättalven puolelle palaan alku talveen, jolloin Jimi ja sukulaisensa Pepe, Myy, Eddie, Muru, Woody ja Iita ohjaajineen kokoontuivat kasvattajamme järjestämiin nome-treeneihin Raisiossa.

Jimin sisko Myy innolla mukana

Huristelimme tuttuun tapaan Raisioon hyvässä kelissä, luntahan olikin saanut odotella tänä vuonna pitempään. Ilma oli kirkas ja pellot ja puut kauniisti kuurassa.

Ryhmä kokoontuu tututustumista varten

Koulutuksen alussa jokainen sai kertoa missä vaiheessa koulutuksessa on ja etenkin omat heikot alueet. Meillä on ollut ongelmia maltin kanssa. Jimi on työinnokas koira ja aloittelijana en osannut sitä ominaisuutta ottaa huomioon vaan enemmänkin olin huolestunut noutoinnon puutteesta. Nyt vanhempana ja viisaampana olen huomannut, että olisi pitänyt olla huolissaan SIITÄ ettei koira innostu liikaa. Se nimittäin tuo monia epämieluisia asioita mukanaan: koiran äänetelyä odottaessa eli passissa, koiran stressaantumista, jolloin se ei pysty rentoutumaan ja keräämään voimia suorituksien välissä ja joka voi näkyä jopa tärinänä.

Jimi ja emäntä esittäytyy

Tutustumiskierroksen jälkeen jokainen ohjaaja seuruutti koiraa ja kouluttaja katsoi vähän koirakon yhteistyötä. Seurasin ensin Jimin sukulaisten harjoitteluja ja muutamia hyviä harjoituksia jäi mieleenkin mm. damien vaihtamisongelmaan, joka on Jimillekin ja varmaan monelle muullekin koiralle ollut tuttu asia. Jimi odotti – ja malttoi – tämän aikana autossa.

Jimi malttaa

Vuorollamme teimme muutamia malttiharjoituksia. Minä hain damin ja Jimin osana oli vain malttaa. Kouluttaja totesi, että meillä on hyvä yhteistyö, mikä oli kiva kuulla ja myös sen, että Jimi on liiankin innokas, mitä mieltä itsekin olin ollut. Tulimme siihen tulokseen, että Jimi osaa jo noutaa hyvin ja noudon osa-alueet ovat kunnossa, joten sopivasti talven ajaksi saimme kotiläksyksi malttiharjoituksia ensin sisätiloissa. Noudot ovat siis pannassa ainakin kevääseen asti.

Jimin eläkeläisemä Muru ja sen veljen Bikon pentu Iita katselevat treenejä

Olen tehnytkin nyt sisällä harjoitusta, jossa Jimi näkee taluttimessa damin heiton, jota se ei saa noutaa. Kun Jimi rauhoittuu makuulle ja ”huokaisee”, se päästetään irti, mutta samalla varmistetaan ettei se vaan pääse noutamaan damia. Toivottavasti tämä tepsii, ainakin harjoitus on tuntunut onnistuvan. Myöhemmin jatkamme malttiharjoituksia ulkona.

Jimi noutaa ja päästää paineita...

Lopuksi teimme Jimin kanssa vielä piiitkän noudon ja Jimi sai päästellä vähän paineita. Luovutukset olivat mukavasti hyvällä mallilla ja saimme niihin vähän lisää vinkkejä.

... ja Jimin velipuoli Eddie seuraa

Päivä oli tosi antoisa – kiitos taas kasvattajallemme ja kouluttajalle!

Päivän kaunis päätös


Mainokset

Read Full Post »

Tätä asiaa ei voi liikaa levittää. Erityisesti nyt kun lumi sataa ja armeliaasti piilottaa – ja jäädyttää – kakkakikkareet, niin että ne kaikki sitten kuitenkin keväällä paljastuvat tuoreina ja vielä yhtä aikaa sulavan lumen alta. Siispä talvisin on sitäkin tärkeämpi pyrkiä keräämään jätökset – tietenkin myös muina vuodenaikoina – kun niillä ei ole tilaisuutta maatua maaperään. Viime keväänä eräs lähistömme suosittu koirien ulkoilupolku oli erittäin epämiellyttävä kuljettava, kun kengänpohjiin tarttui aina mitä milloinkin. Itse pyrin keräämään talvisin kakat metsiköistäkin, ettei keväällä sitten löydy ikävät yllätykset.

Jimi tietää mihin saa pissata

Pissattamisessakin kannattaa muuten miettiä missä koiraa ulkoiluttaa. Jos haluaa pysyä väleissä taloyhtiön muiden asukkaiden ja lapsiperheiden kanssa, kannattaa piha-alueella ulkoiluttamista kokonaan välttää. Yleensäkin kaikkia kerrostalojen ja muita pihoja tulisi välttää ja ulkoiluttaa aina esimerkiksi teillä, ulkoilupoluilla – tai luonnonhelmassa. Sitä paitsi koira oppii rinnalla kulkemisenkin kuin itsestään, kun piha-alueella opettaa sen aina kulkemaan lyhyessä hihnassa ja silloin asiaa tulee harjoiteltuakin päivittäin ainakin jokaisen ulkoilulenkin alussa ja lopussa. Meillä on taidosta ollut yllättävää hyötyä monissa lajeissa muun muassa nomessa. Kun koira oppii, ettei tarpeita saa tehdä joka tilanteessa, se osaa vaadittaessa kulkea lyhyessä hihnassa tai hihnatta vierellä kiltisti ja tarkkaavaisesti.

Kakkapusseja on monenlaisia. Itse olen löytänyt suosikkipussini, joka on Best Friendin Gear Dog waste bags kokoa large. Kyseisiä pusseja myydään ainakin K-supermarketeissa, joissa aina käydessäni ostan pusseja varastoon. Best Friendin pusseissa on kätevät kantokahvat, jotka on helppo solmia ja kaiken lisäksi pussit ovat 100% maatuvia. Monet nykyisistä kakkapusseista ovatkin maatuvia, mikä on tietenkin luonnonsuojelullisesti hyvä asia. Eläintarvikekaupoista löytyy myös käteviä kakkapussipidikkeitä, joihin voi ladata aina uuden kakkapussirullan ja kiinnittää vaikka talutushihnaan. Löysin uuden nettikoiratarvikekaupan Gaios.fi:n, jolla on erityisen kauniin värikkäitä tuotteita. Heidän tuotevalikoimassaan on hauskoja pidikkeitäkin.

Roskiksien, joihin kakkapusseja voisi heittää, puuttumisesta löytyy kuitenkin kritisoitavaa. Esimerkiksi alueellamme ulkoilupolkujen varrella ei ole yhtäkään roska-astiaa. Kaupunki voisi tulla meitä koiraveroakin maksavia vastaan ja asettaa muutaman roskiksen muuallekin kuin bussipysäkeille. Se voisi myös lisätä intoa kerätä koirien jätöksiä roskiin. Roskiksia ei tarvitsisi olla jokaisessa tienmutkassa, pari ulkoilupolun varrella riittäisi, koiraihmiset muistavat kyllä ulkoa roskiksien sijainnit lenkkipolkujensa varrella. Kakkapussia kantaa mielellään jonkun matkaa, mutta koko tunnin lenkin varrella voi olla koiran kanssa useampikin tilanne päällä, jolloin kakkapussi kädessä on aina yksi käsi liian vähän.

"Tänne saa pissiä..."

Read Full Post »

Juliana von Wendtin säätiö tukee tutkimusta, jossa kehitetään ja sovelletaan eläinkokeille vaihtoehtoisia menetelmiä, ja jolla edistetään ihmisten ja eläinten hyvinvointia.

Jos sinulla ei vielä ole seinäkalenteria, voit tukea säätiön toimintaa tilaamalla Eläinkalenterin vuodelle 2012, loput kalenterit vain 5 euroa kappale! Kalenteri on A5 kokoinen ja täynnä raikkaita eläinkuvia. Tarkemmat tilausohjeet löydät edellisestä linkistä.

Niin, ja Jimi on päässyt taas kalenteripojaksi ja tukemaan tutkimusta vaihtoehtoisten menetelmien löytämiselle eläinkokeisiin. Jimin kuva löytyy kalenterin sisäsivuilta.

Read Full Post »

Annabelle ja käsinkudotut hiiret

Tapaninpäivänä suuntasimme vierailemaan koko lauma äidilleni Vantaalle. Annabelle ja Jimi olivat saaneet jo äitini porukoitten lahjat aattona etukäteen. Annabelle sai sievät käsinkudotut hiiret ja Jimi Horze.fi-verkkokaupan hienon koiranpetin.

Kissan kanssa vieraillessa on otettava enemmän asioita huomioon kuin koiran kanssa. Koiralle pitää ottaa mukaan yleensä vain vesi- ja ruokakuppi, ruuat ja tassupyyhe. Kissalle pitää taas varata mukaan vielä hieman isompia varusteita kuten oma käymälä, sillä sitä ei voi käydä ulkoiluttamassa välillä asioillaan. Pitemmille vierailuille on syytä varata myös raapimispuu tai kyläpaikan sohvat ja vastaavat voivat saada uutta pintakäsittelyä… Kissan kanssa voi mainiosti vierailla ja se kannattaa totutella siihen pienestä pitäen, sillä vieraileminen on hyvää vaihtelua kissallekin ja antaa sille uusia virikkeitä. Tosin kissan kanssa kyläiltäessä olisi hyvä omistaa auto tavaroiden kuljetukseen, kantoboksi, käymälä ja raapimispuu kun ei ihan julkisessa liikenteessä kulje useammankaan henkilön mukana. Olemme kyllä joskus vierailleet kahdestaan kissan ja koiran kanssa julkisellakin liikenteellä, mutta silloin kissan käymälä saatiin vieraspaikan puolesta ja raapimispuu jäi kotiin lyhyehkön vierailun takia.

Jimi avaa taas lahjaansa

Yllätykseksemme äitini luona oli joulupukki käynyt aattona ja jättänyt myös Annabellelle ja Jimille vielä lisää paketteja. Tosin niihin taisi siskoni porukoilla olla myös osuutta asiaan. Jimin paketista kuoriutui possu, joka onkin ollut Jimin suosikkilelu joulun jälkeen. Siskoni koiran Kodan possu olikin ollut ahkerasti Jimillä lainassa, kun olemme olleet siellä vierailuilla, joten lahja oli osattu valita juuri nappiin!

Jimi ja uusi possu

Jimi sai myös äitini mieheltä Kaiverrus MaHeLa Oy:n hienon heijastimellisen kaulapantaan kiinnitettävän nimilaatan, johon oli kaiverrettu nimi ja puhelinnumero. Löytyy koira sitten paremmin, jos pääsee karkuteille. Annabellea autettiin lahjan avaamisessa ja sieltä löytyi sievä pienelle tyttökissalle sopiva vaaleanpunainen hiiri, jonka hännässä on kulkunen ja joka rapisee kivasti. Tosin parasta Annabellesta taisi olla kuitenkin koko kyläily äitini luona, sillä kotiin palattuaan se naukui haikeana, ovella välillä käyden, vielä öiseenkin aikaan.

Annabelle ja vaaleanpunainen hiiri Vantaalla

Jimi ja Annabelle kehottavat kaikkia koira- ja kissablogikavereita käyttäytymään kiltisti taas uutena vuotena, niin lahjasaalis on varmasti taattu ensi joulunakin!

Miksiköhän Jimi iskee silmää...

Read Full Post »