Feeds:
Artikkelit
Kommentit
IMG_7001

Kuivattua kanafileetä

Viime päivinä on ollut sosiaalisessa mediassa paljon puhetta kiinalaisesta kanan kuivalihasta ja sen yhteydestä Fanconin syndroomaan koirilla. Samalla puheenaiheeksi tuli koirien herkkujen merkinnät niiden alkuperämaista. Olen itse varsin sinisilmäinen kuluttaja ja olen ollut aina siinä luulossa, että Hau Hau Champion -tuotteet ovat valmistettu Suomessa, kun tuotteiden pakkauksessa on lukenut ”Valmistuttaja: Prima Pet Premium Oy, Pirkkala, Suomi-Finland”. Nyt yllätyksekseni ystävällisen fb-kaverini avustuksella huomasinkin, että alkuperämaa ainakin kuivattujen Hau-Hau Champion kanafileiden ja puruluiden kohdalla on Kiina ja tuote on vain pakattu Suomessa. Siinä menee pienen koiranomistajan elämä sekaisin.

IMG_7003

Kanafileen valmistuttaja

Asian googlettelun jälkeen paljastui, että kotimaisia koiran herkkuja valmistaa mm. RAUH!, MUSH, Best-In ja Oscar. Osa näistä olikin minulle jo tuttuja, mutta huomasin, että kotimaisia nahkapuruluita valmistaa vain RAUH! ja heidän laadukkaita luita myydään yksittäin esim. Mustissa ja Mirrissä ja useampia luita ostaessa niiden hinnaksi kertyy aika paljon enemmän kuin kiinalaisten serkkujensa.

IMG_7002

Kiinalaisia puruluita

Jimi on varsin tapoihinsa piintynyt vanhempi uros (9-vuotias), se muistaa tarkasti milloin on sen aika lähteä lenkille, saada ruoka ja sitten saada ne päivän herkut. Tapanani on antaa päivällä Jimille nahkapuruluu, joka ylläpitää myös hampaiden terveyttä ja sitten illalla joku aktivoiva herkkulelu tai herkkujen piilottelua tms. ja illalla ennen nukkumaanmenoa purupala hammashygieniaan.

IMG_7006

RAUH! tehotikku ja HIRVEÄ Hirvi puruluu 15 cm

Olen ollut varsin tarkka, että annan vain suomalaisia tuotteita, mutta nyt tosiaan pienen koiranomistajan (ja koiran) elämää sotki, että puruluiden alkuperämaa olikin Kiina. Tänään tulikin kiire Mustiin ja Mirriin ostamaan RAUH!-merkkisiä tehotikkuja (a’ 1,99€) ja tilasin heidän verkkokaupastaan ainoan useamman luun pakkauksen RAUH! minilastuja, jotka tulevat edullisemmaksi pitemmän päälle kerran päivässä annettuna. Näyttivät nyt olevan jo loppu verkkokaupasta. Minilastuja odotamme vielä saapuvaksi, toivottavasti ovat meidän käyttöön sopivat. RAUH! Hirvipuruluita voimme jo suositella, ne on hyviä ja kestäviä tehopurijalle ja aika kuluu hienosti niitä pureskellessa.

IMG_7007

Dentastix-purupalat

Tämän myötä meillä meni myös Dentastix-purupalat syyniin. En löytänyt mistään paketista niiden alkuperämaata, en myöskään heidän nettisivuiltaan, joten ne ovat tällä hetkellä pannassa. Ostinkin tänään Viikin Yliopiston apteekista, jossa on varsin laaja eläinosasto varmaankin Yliopistollisen eläinsairaalan läheisyydestä johtuen, Aptus BUGADOG purupaloja, jotka ovat valmistettu Belgiassa. Suomalaisia purupaloja ei taida olla olemassakaan. Katsotaan miten ne maistuu, vaikkakin niiden maistuvuudesta minulla ei kyllä epäilystä olekaan meidän suursyömärin kanssa!

IMG_7005

Uudet purupalat kokeilussa

Mainokset
IMG_6911

Jimille sattuu ja tapahtuu

Jimi on viimeaikoina käynyt usein eläinlääkärissä. Lääkärissäkäynnit aloitti oikean etujalan ontuminen. Jimi linkkasi sitä niin paljon, että päätin mennä heti eläinlääkärin päivystykseen Viikin yliopistolliseen eläinsairaalaan. Jalka tutkittiin huolellisesti, mutta siinä ei todettu mitään vakavampaa kuin todennäköisesti venähdys. Siihen aikaan oli vielä paljon lunta ja tarvoimme silloin tällöin hangessa ja Jimillä on aina sellainen vauhti päällä, että helposti on jalka voinut venähtää. Eläinlääkärin käynnin yhteydessä Jimille annettiin tulehduskipulääke pistoksena ja sain reseptin tulehduskipulääke Rimadylia jalkaa varten.

20150321113452

Ulkoilut oli minimissä viikon ajan

 

No, ontuminen meni ohi levolla ja 2-3 päivän tulehduskipulääkekuurilla. Lenkkejä pidennettiin vähitellen noin kahden viikon ajan. Sitten päätin pestä Jimin kesää varten. Seuraavana päivänä huomasin kummallisen ruhjeen Jimin niskassa. Ruhjeen päällä oli kuiva rupimainen patti, jossa oli vielä karvoja ja rupea ympäröi karvaton rinkula. Ruven alla näkyi verenpunaista ihokudosta. Päätin mennä eläinlääkäriin näyttämään ruhjetta, sillä haava ruven alla näytti syvältä.

IMG_6976

Ruhje Jimin niskassa

 

Eläinklinikka Hertan eläinlääkäri totesi vastaanotolla, että Jimillä oli niskassa pieni kuolio, joka mahdollisesti oli juuri sen injektion aiheuttamana, jolla Jimi sai tulehduskipulääkkeen pistoksena ontumiseensa! Tällaisia kuolioita voi kuulemma injektioista tulla ja ovat yleisempiä kissoilla. Kuollut ihokudos irtoaisi omine aikoineen ja sitä ei kannattanut ottaa siitä itse pois. Kuolio piti pitää puhtaana ja kuivana, puhdistus betadinella ja tarvittaessa shampoolla.

IMG_6983

Pesussa irronnut kuolio

 

Kuollut ihosolu lähti irti itsestään niin kuin eläinlääkäri oli sanonut alle kuukaudessa pesussa ja nyt siihen jää karvaton kohta. Jimillä on niin tuuhea karva kaulassa, ettei sitä huomaa ollenkaan. Kaikenlaista sitä voikin sattua ja jatkoa seuraa…

IMG_6984

Karvaton kohta niskassa

 

Jimin uunipuuro

Yli vuosi sitten kävimme Jimin kanssa eläinlääkärissä Etelä-Helsingin eläinlääkäriasemalla ihan muissa asioissa, mutta eläinlääkäri kiinnitti huomiota Jimin turkin huonoon kuntoon. Mitään paljaita kohtia turkissa ei ollut tai kutiamista, karvaa vaan lähti ja turkki oli kiilloton. Jimiltä otettiin verikoe ja eosinofiili-arvot olivat koholla. Eläinlääkäri suositteli kotiruokaan siirtymistä, turkin huono kunto saattoi johtua teollisesta ruuasta, joka ei Jimille sopisi. Keskustelimme vielä ruuan määrästä ja laadusta, hyvää olisi esim. kaura-, riisi- tai ohrapuuro ja vastaava määrä esim. porsasta, kanaa tai kalaa mielummin kypsänä sekä lisäksi ruokaöljyä, muuta ei tarvittaisi.

IMG_6913

Puuroainekset

Kotiruokaan siirtyminen oli prosessi. Heti alusta alkaen mieleeni tuli Yrjölän puuro, Suomen Kennelliiton ja Suomen Rottweileryhdistyksen entisen puheenjohtajan ja ulkomuototuomarin J. A. U. Yrjölän puuroresepti. Olin saanut reseptin jo Opaskoirakoululta hoitopennun ruokintaa varten. Otin reseptin käyttöön ja lisäsin puuroon aluksi Puuppolan aitokaura kokonaiset kauraryynit, jotka olivat Prisman valikoimassa. Valitettavasti eivät ole valikoimassa enää, joten ne jäi ohjeesta pois.

IMG_6916

Hirssiä, riisiä, ohraa, tattaria ja kalaa

Jimin uunipuuro

1 dl ohrasuurimoita
1 dl täysjyväriisiä
1 dl hirssisuurimoita
1 dl tattarisuurimoita
2 l vettä
2 porkkanaa tai pala lanttua
800 g lihaa tai kalaa
1 tl suolaa

Laita riisi ja suurimot likoamaan yön ajaksi.

Seuraavana päivänä laita uuni lämpenemään 180 asteeseen.

Raasta juurekset uunivuokaan. Lisää riisi ja suurimot uunivuokaan ja suola myös. Lisää liha tai kala ja sekoita. Pakasteseipalat voi laittaa kokonaisena uunivuoan pohjalle

Laita vuoka uunin alatasolle ja paista puuroa 180 asteessa 2,5-3 h, kunnes vesi on kokonaan imeytynyt suurimoihin ja riisiin.

IMG_6919

Porkkanaraaste ja kalat

Ihmettelin, miksi Yrjölänpuuron ohjeessa käsketään liottamaan suurimoita yön yli, kun uunipuurot yleensä valmistetaan liuottamattomista suurimoista ja Yrjölän artikkelista löysin vastaukseksi:

Pitkä liotusaika ennen puuron kypsennystä tekee puurosta myös paremmin sulavaa. Liotessaan suurimot reagoivat keskenään ja ne heräävät. Fytaasientsyymi, joka hajottaa fytiiniä, ennättää toimia ja edistää viljoissa olevan kalsiumin parempaa imeytymistä ruuansulatuksessa. Luonnollisesti pitkä liotus myös edistää suurimoiden kypsymistä. Tälläkin on merkitystä, kun käyttää puuroon kokonaisia suurimoita.

IMG_6920

Turvotetut suurimot päälle

Jimin ruokaan lisäsin vielä raejuustoa ja rypsiöljyä, jossa on suhteessa enemmän hyviä rasvahappoja kuin muissa ruokaöljyissä. Nykyään käytän rypsiöljyn sijaan Nutrolin nivel monitehoa, jossa on kalaöljy ja lisäravinnetta nivelien hyvää kuntoa varten.

IMG_6923

Suolaa, vettä ja valmiina uuniin

Nyt yli vuoden ollaan oltu kotiruualla ja Jimin turkki kiiltää ja nivelet on kunnossa, jee!

IMG_6935

Valmis puuro 3 h kuluttua

Jäällä

 

Asumme isolla saarella ja voi sitä aikaa, kun merenselät jäätyy ja kävelyreittejä avautuu ihan uusiin maisemiin, ihan luksusta.

IMG_6971

Kun päivät ovat pitempään pakkasella ja jalanjälkiä alkaa näkymään enenevässä määrin merenjäällä, uskaltaudumme me Jimin kanssa tallustelemaan jäälle. Mikä siinä onkaan, että kun koira pääsee jäälle, se villiintyy juoksemaan aavalla jääpeitteellä, sama pätee Jimiin.

IMG_20180220_113344296

Lumessa kieriskely on myös Jimin lempipuuhaa ja se onnistuu mitä parhaiten jäällä.

IMG_6966

Jään päällä usein lilluva vesikin on näköjään jäätynyt ja kävely on ihmeen koukuttavaa. Pitempikin matka tuntuu lyhyeltä, kun näköyhteys kohteeseen säilyy koko ajan.

IMG_20180220_112517919

Pakkaspäiville on luvassa jatkoa, joten jäälle pääsemme vielä monta päivää. Tätä iloa ei ole joka talvi täällä etelärannikolla, nyt on ihan huippu helmikuu!

IMG_6970

Kannattaa suunnistaa jäille kävelemään koiran kanssa tai ilman ellei paukkupakkaset yllätä!

Flexi vs. talutushihna

Jimi9

Olen aikaisemmin ollut vannoutunut talutushihnan käyttäjä. Opaskoirakoulun hoitopentuohjeissa neuvotaan ehdottomasti käyttämään talutushihnaa ja oman hoitopennun myötä opin sen käytön. Opaskoirakoulu antaa myös hoitopennuilleen mukaan kätevän monitoimitaluttimen, joten senkin käyttö tuli tutuksi.

Jimi4

Jokin aika sitten aloin huolestua Jimin peitsaamisesta taluttimessa. Vapaana juostessaan se ei peitsannut. Ajattelin, että flexissä koiran on vapaampi liikkua ja peitsaaminenkin vähentyisi. Hankin Flexi vario tape 8 m largen. Hinta oli aika arvokas, n. 40€ paikkeilla.

Jimi8

Flexi auttoi jonkun verran peitsaamiseen ja lisäksi huomasin, että Jimi sai vapaammin kulkea hajujen perässä. Olen aina ollut sitä mieltä, koska hajuaisti on koiran tärkein aisti, sen tarvitsee saada nuuskia. Jäljestäminen esimerkiksi on hieno harrastus, hajuaistin käyttäminen siinä rasittaa koiraa ihan toisella tavalla, kun pelkät kävelylenkit. Mutta myös kävelylenkeillä olen pennusta alkaen antanut Jimin nuuskia niin paljon kuin se haluaa. Kävelylenkit ovat sen laatuaikaa ja uskon, että koirien kuulumisien vaihtoon kuuluu vahvasti toisten koirien hajujen haistelu.

Jimi2

Mutta koiraa on vaikeampi hallita flexissä. Koko ajan täytyy olla tarkkana lähestyvien koirien varalta ja kelata silloin vauhdilla koira sivulle.

Jimi3

Monitoimitaluttimemme on 3 m pitkä ja sen saa monen eri pituiseksi, joten sekin toimii vähän flexin lailla. Koiran hallittavuus on myös hyvä ja nahkaremmistä saa tukevan otteen, varsinkin jos koira käyttäytyy aggressiivisesti muita koiria kohtaan. Mielestäni nuorta koiraa pitäisi aina taluttaa talutinhihnassa, jotta se oppii kulkemaan taluttimessa vetämättä.

Jimi6

Kaikesta huolimatta olimme siirtyneet käyttämään flexiä. Sen käyttäminen sujui alussa ihan hyvin, kunnes huomasin, että Jimin pitäminen komennossa ohitustilanteissa vaikeutui. Jimi on aina ollut kiinnostunut muista koirista ja vinkuu niiden perään. Flexistä oli vaikea saada tukevaa otetta ja pitää koira sivulla. Lisäksi Jimi alkoi herkemmin haukkumaan toisia koiria, kun se ei ollut taluttajan hallussa. Flexi ei loppujen lopuksi sopinutkaan meille vaan nykyään Jimi kulkee kiltisti monitoimitaluttimessa. Flexin käyttäminen vaatii treenaamista ja hyvää tottelevaisuutta. Ehkä voisimme käyttää flexiä harjoittelun jälkeen sekä lenkkipoluilla että maastossa, mutta toistaiseksi 3 metrin taluttimen käyttäminen on ollut vaivattomampaa ja Jimi saa olla mahdollisimman paljon vapaana aina kun se on mahdollista.

Jimi1

Hyvää pääsiäistä!

Annabelle ja tulppaanit

Annabelle ja tulppaanit

PÄÄSIÄISRUNO

Noita kaikkialle entää, luudallansa lentää.
Kylmä pannu kyydissä, kissa niska kyyryssä.
Trulli kiertää ja piristää mieltään,
mämmiä maistaa ja kokkoja laistaa.
Taas kiire entää, kun vauhdilla lentää.
Pajunkissat väistää ja tulppaanit haistaa.
Kevät voittaa, kun pääsiäinen koittaa!

Suski

20140420002934

Annabelle ja pääsiäiskana

Annabellen rokotus 2

Annabelle ulkona

Pari viikkoa sitten Annabellen rabies- ja kissaflunssarokote umpeutui taas. Olen ottanut Annabellelle rokotteet säännöllisesti, vaikka se ulkoilee vain kesäisin valjaissa. Pohdin joskus, onko kissaflunssarokote turha, mutta taloyhtiössämme on ollut muutama kissaflunssaepäily, joten olen ollut tyytyväinen, että rokote on ollut voimassa. Parempi varovaisuus, ettei tarvitse katua myöhemmin.

Annabelle mokin alla

Kävin ennen Herttoniemen eläinlääkäriasemalla, siellä kissaflunssarokotteen saa vaan yhdistelmärokotteena kissaruton kanssa, joten kissaruttorokote on tullut otettua aina turhaan, vaikka se on voimassa 2-3 vuotta. Tällä kerralla menin Kissaklinikka Felinaan, jossa on mahdollisuus saada kissaflunssarokote myös erikseen. Koska myös Rabies-rokote oli umpeutumassa, piti sekin saada. Kissaklinikka Felina tarjosi hyvää palvelua ja tilasi Purewaxin rokotteet, jolloin sekä kissaflunssa että rabies voidaan antaa yhdellä pistolla.

Annabelle kassissa

Felina sijaitsee Ruoholahdessa ja matkustimme sinne julkisilla kulkuneuvoilla ja Annabelle ilmaisi tuttuun tapaan äänekkään vastalauseen naukuen. Eläinlääkäri otti meidät heti vastaan, vaikka olimme tosi ajoissa. Palvelu oli ystävällistä ja asiantuntevaa. Huomasi, että klinikka oli erikoistunut kissoihin ja kissojen omistajiin, niin tarkasti kysellen, tutkien ja neuvoen eläinlääkäri tutki Annabellen. Rokote annettiin kissan takapäähän. Aikaisemmin Annabellen pistokset on annettu niskaan, mutta tähänkin oli joku syy, jota en muista. Olin yllättynyt rokotteen suuresta määrästä ja ensimmäisen kerran Annabelle hieman vastusteli rokotuksen aikana. Vastustelun vuoksi pieni määrä rokotteesta meni ohikin. Taisi kuitenkin aikaisemmilla rokottajillamme olla parempi rokotustekniikka. Jäi mietityttämään, olisiko kissalle ollut helpompaa, jos rokote kuitenkin olisi annettu kahdessa osassa.

Annabelle piilossa

Kokonaisuudessaan käynnistä jäi hyvä mieli ja tulevaisuudessa aion kyllä hakea kissaflunssarokotteen Felinasta juuri sen takia, ettei tarvitse ottaa mitään turhia rokotteita sen mukana.

Haukkaisu

Lukijan kommentti (lisätty myöhemmin): Syy siihen jalkaan pistämiseen on ”feline injection site sarcoma”, eli kissoilla (ja freteillä!) esiintyvä pistokohtaan muodostuva pahanlaatuinen kasvain. Todella harvinainen (monet eläinlääkärit eivät näe yhtäkään koko urallaan), mutta kuitenkin, helpommin saa kasvaimen leikattua jalasta, kuin niskasta ja siksi kissat suositellaan rokottamaan takajalkoihin. Myös häntää on tästä syystä joskus pohdittu rokotuspaikaksi, mutta siihen annettuna rokote ei ilmeisesti kuitenkaan tarpeeksi yhtä hyvin.